Tiedote
26.10.2010
JULKINEN
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
Raija Kangas
Aktiivinen johtajuus kolmannen sektorin toiminnan kehittäjänä
Kyseessä on Hämeen amattikorkeakoulun ylemmän tutkinnon opinnäytetyö joka toteutettiin Hämeen Sininauhassa osallistavana toimintatutkimuksena vuosina 2008 – 2010. Kehittävänä työntutkijana toimi Raija Kangas, ja kehittämistehtävään osallistui koko työyhteisö.
Tämän työn toimeksiantajana oli Hämeen Sininauha ry, joka toimii kolmannella sektorilla päihde- ja mielenterveysongelmaisten ja yhteiskunnasta syrjäytyneiden keskuudessa. Hämeen Sininauhan työn kehittyminen vaatii aktiivisen johtajuuden avulla tehtyä laatuarviointia, jolla voidaan vastata yhteiskunnan asettamiin kilpailutushaasteisiin.
Kehittämistehtävässä lähdettiin hakemaan vastausta siihen, kuinka työyhteisössä johtajuus määrittyy yhteisöllisesti. Selvityksessä tarkastellaan aktiivisen johtajuuden asemaa työyhteisön kehitysprosessissa ja koko työyhteisön osallistumista muutosprosessiin.Työn tavoitteena oli laadunarviointimenetelmän käyttöönoton avulla jalkauttaa aktiivista johtajuutta eri työyksiköihin.Teoriaosuudessa on avattu toimintatutkimuksen käsitettä tieteellisestä näkökulmasta, käsitelty johtajuutta henkilöstön kehittämisen näkökulmasta, käsitelty eettisyyttä tutkimustyössä sekä eettistä johtajuutta ja esitelty eri laadunarviointimenetelmiä.
Innovatiivisuus tarttuu koko työyhteisöön
Tästä työstä on hyötyä työyhteisöille, joita kiinnostaa työhyvinvoinnin ja laatutyön kehittämisen käynnistäminen. Hämeen Sininauha ry:llä kehittämistyön tueksi perustettu Hanska-tiimi toimi hyvänä ohjausryhmänä ja työrukkasena koko tutkivan kehitystyöprosessin ajan. Hanska-tiimi oli ensimmäisenä vastaanottamassa ja vastaamassa aktiivisen johtajuuden haasteeseen. Tämän järjestelyn kautta koko työyhteisö otti muutoksen haasteen positiivisesti vastaan. Kehittämistehtävän tarkka kuvaus ja analysointi ovat hyödyllisiä mille tahansa kolmannen sektorin toimijalle. Aito kiinnostus oman tulosyksikön työn kehittämiseen on selvästi lisääntynyt. Kehitysprosessin aikana johtoryhmätyöskentely on löytänyt paikkansa merkittävänä työn selkeyttäjänä. Uusien toimintamallien ideointi ja kokeilu on rikastunut. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on vahvistunut verkostoitumisen kautta.
|